Author: Citizen Shield

Categories
Blog

Työharjoittelussa VTT:llä

Mikä sinulle tulee mieleen sanoista ”tulevaisuuden hengityssuojain”? Kuvitteletko mahdollisesti jotakin futuristista laitetta, mikä olisi mahdollista toteuttaa vasta kymmenien vuosien päästä? Entä mitä tulee mieleen sanasta ”maski”? Kenties jotain vastenmielistä ja kirurginsinistä? Jotain mikä liittyy hiljattain taisteltuun pandemiaan, jotakin korvia puristavaa, hengitystä ahdistavaa sekä silmälaseja sumentavaa?

Näiden mielikuvien takaa löytyy kuitenkin taustatutkimuksia, tutkija- sekä testausryhmiä, teknologioita ja valmistajia. Kun kyse on tuotteesta, joka suojaa terveyttä, emme välttämättä pysty tinkiä sen ulkonäöstä. Mutta mitä jos materiaalin kehitysvaiheessa prosessiin otetaan mukaan myös muotoilijat?

Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden tuotemuotoilun opiskelijoina osallistua työharjoittelun kautta tulevaisuuden hengityssuojaimen kehittämiseen sekä myös vaikuttamaan tuotteen ulkonäköön.

Tämä työharjoittelu on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) biotuotemuotoilun opintoja, ja keväällä 2022 toteutunutta Ekodesign-kurssia, joka järjestettiin yhteistyössä VTT:n kanssa. Perehdyimme harjoittelun aikana kattavasti VTT:n innovaatioihin sekä Citizen Shield- hankkeeseen. Citizen Shield- hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietämystä suojautumisesta “pääosin pisaroin ja aerosolein leviävistä epidemioista” (https://citizenshield.fi/suomeksi/) niin tieteellisen tiedon kuin käyttäytymistieteellisen näkökulman avulla. Tietopaketti sisälsi havaintoja ja tutkimustietoja hengityssuojainten tehokkuudesta, “reikäjuustopuolustus” -mallista, huoltovarmuudesta ynnä muusta aiheeseen liittyvästä. Tutustuimme myös Tampereen yliopiston tekemän kyselyn tuloksiin hengityssuojaimien käytöstä nuorten aikuisten keskuudessa.

Meidän harjoittelijoiden tehtävämme oli ideoida muotoilututkimuksen menetelmin uudenlaisia hengityssuojainratkaisuja, käytettävyyttä kehittäen sekä sosiaalisen kokemuksen tärkeyttä painottaen. Työharjoittelussamme tuli hyödyntää jo olemassa olevaa tutkimustietoa projektin saavutuksista, samalla kun itse kehittäisimme ideoitamme ja saisimme niiden kautta uutta tietoa. Käyttäjäkokemusta pohdittaisiin ja kehitettäisiin skenaarioiden avulla.

Opiskelijoina ja ensikertalaisina asiantuntijoiden työympäristössä, ei ollut ihan helppoa hypätä tuntemattomaan mukaan, mutta saimme talon väeltä paljon apua koko prosessin ajan. Ideointi ja konseptointi muuttui sitä myötä kuin pidimme työpajoja ja esittelyitä ideoistamme hankkeen tutkijoille. Jatkuvasta vuorovaikutuksesta asiantuntijoiden kanssa oli hyötyä myös materiaalin kehityksessä, sillä saimme myös vaikuttaa suodattavan materiaalin ominaisuuksiin, ainakin ulkonäöllisiin.

Yksi tärkeimmistä kriteereistä tässä muotoiluprosessissa meille, ekologisen muotoilun opiskelijoille, oli suojaimen ympäristöystävällisyys. VTT:n tutkijoiden kehittämä kuitumateriaali oli jo valmiiksi luonnonmateriaaleista kehitetty ja biohajoava. Meidän tehtävänämme oli varmistaa, että lopputuote noudattaa samaa linjaa.

Pohdimme, millainen suojain olisi mahdollista kyseisestä materiaalista valmistaa, käyttömukavuutta unohtamatta. Käytimme muotoiluprosessissa monenlaisia menetelmiä, tutkimme jo olemassa olevia innovaatioita, järjestettiin työpajoja ja erilaisia aivoriihejä, luovuusharjoituksia ja luonnosteluja.

Muodonhaun ja mock up- kokeilujen jälkeen omat konseptimme alkoivat muodostua. Molemmissa ideoissa yhdistyivät ekologisuus, käyttäjäystävällisyys sekä korvalenkitön kiinnitysmekanismi. Lopputuloksena olivat Flow- ja MaskUp-konseptit.

Kaiken kaikkiaan oli aivan mahtavaa hypätä oman mukavuus- ja osaamisalueen ulkopuolelle suojainten maailmaan. Opimme aivan mielettömästi uutta, niin käyttäytymistieteestä kuin VTT:n teknologioistakin. Muotoilijoina saimme hyvät eväät muotoiluprosessin käyttämiseen käytännössä ja oman työskentelyn kehityksen seurantaan.

Tulevaisuuden hengityssuojain ei siis tarkoita jotakin kaukaista, vielä tutkimatonta teknologiaa tai materiaalia. Valtiot pyrkivät jatkuvasti kehittämään uusia materiaaleja tai parantamaan jo olemassa olevia ratkaisuja. Muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden materiaalin kehittämisessä ja se, kuinka aikaisessa vaiheessa heitä otetaan prosessiin mukaan voi olla tuotteen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva.

Categories
Julkaisut

Projektin julkaisuja

  • Projektissa julkaistut tieteelliset artikkelit
    • Decontamination of a surgical mask with UV-C irradiation: analysis of experimental results with optical simulations (2024), Titta Kiiskinen, Oliver Mangs, Jussi Virkajärvi, Farid Elsehrawy, Satu Salo, Arttu Miettinen, Janne Halme, Ali Harlin, and Jukka A. Ketoja. Applied Optics Vol. 63, Issue 25, pp. 6523-6531 (2024) https://doi.org/10.1364/AO.528056
    • Design of biodegradable cellulose filtration material with high efficiency and breathability, Carbohydrate Polymers, Volume 336, 2024, 122133, ISSN 0144-8617, Jukka A. Ketoja, Kaisa Saurio, Hille Rautkoski, Eija Kenttä, Atsushi Tanaka, Antti I. Koponen, Jussi Virkajärvi, Kimmo Heinonen, Katri Kostamo, Anastasia Järvenpää, Niina Hyry, Pirjo Heikkilä, Nelli Hankonen, Ali Harlin, https://doi.org/10.1016/j.carbpol.2024.122133, Design of biodegradable cellulose filtration material with high efficiency and breathability – ScienceDirect
    • Critical evaluation of some microbial contamination removal and inactivation methods for face masks (2022), Satu Salo, Ali Harlin, Ilpo Kulmala, Taina Kamppuri, Eetta Saarimäki, Titta Kiiskinen, Preprint: (PDF) Critical evaluation of some microbial contamination removal and inactivation methods for face masks (researchgate.net), DOI:10.21203/rs.3.rs-1328518/v1 Key words: face mask, decontamination, washing, ultraviolet radiation, microbiology, pandemic
    • Pietilä, M., Saurio, K., Martela, F., Silfver, M., & Hankonen, N. (2023). Basic psychological needs, quality of motivation, and protective behavior intentions : a nationally representative survey study. Health Psychology and Behavioral Medicine, 11(1), 1-11. Article 2257295. https://doi.org/10.1080/21642850.2023.2257295
    • Heino, M. T., Bilodeau, S., Bar-Yam, Y., Gershenson, C., Raina, S., Ewing, A., & De Souza, L. E. (2023). Building Capacity for Action: The Cornerstone of Pandemic Response. WHN Science Communications, 4(6), 1–1. https://doi.org/10.59454/whn-2306-015
    • Heino, M. T. J., Bilodeau, S., Fox, G., Gershenson, C., & Bar-Yam, Y. (2023). Crafting Policies for an Interconnected World. WHN Science Communications, 4(10), 1–1. https://doi.org/10.59454/whn-2310-348
    • Heino, M. T. J., Knittle, K., Noone, C., Hasselman, F., & Hankonen, N. (2021). Studying Behaviour Change Mechanisms under Complexity. Behavioral Sciences, 11(5), Article 5. https://doi.org/10.3390/bs11050077
    • Heino, M. T. J., Proverbio, D., Marchand, G., Resnicow, K., & Hankonen, N. (2022). Attractor landscapes: A unifying conceptual model for understanding behaviour change across scales of observation. Health Psychology Review, 0(ja), 1–26. https://doi.org/10.1080/17437199.2022.2146598
    • Lazarus, J. V., Romero, D., Kopka, C. J., Karim, S. A., Abu-Raddad, L. J., Almeida, G., Baptista-Leite, R., Barocas, J. A., Barreto, M. L., Bar-Yam, Y., Bassat, Q., Batista, C., Bazilian, M., Chiou, S.-T., del Rio, C., Dore, G. J., Gao, G. F., Gostin, L. O., Hellard, M., … Øvrehus, A. (2022). A multinational Delphi consensus to end the COVID-19 public health threat. Nature. https://doi.org/10.1038/s41586-022-05398-2
    • Šalamon, Š., Heino, M. T., Bilodeau, S., Ewing, A., Raina, S., Gershenson, C., & Bar-Yam, Y. (2023). Towards a Culture of Mask-wearing. WHN Science Communications, 4(6), 1–1. https://doi.org/10.59454/whn-2306-815
  • Konferenssiesitykset
    • Biodegradable filtration material by foam forming and electrospinning,J. Ketoja, H. Rautkoski, E. Kenttä, A. Tanaka, A. Koponen, J. Virkajärvi, K. Heinonen, A. Järvenpää, N. Hyry, P. Heikkilä, A. Harlin, K. Saurio, K. Kostamo, N. Hankonen, The 5th International Cellulose Conference, Sept 26-28, 2023, Hiroshima, Japan
  • Tilaisuuksia
    • Näyttöön perustuva yhteiskunnallinen päätöksenteko toistettavuuskriisissä. Suullinen esitys. Sosiaalipsykologian päivät 2021. 15.4.2021. Helsinki, Suomi.
    • Näyttöön perustuva yhteiskunnallinen päätöksenteko toistettavuuskriisissä. Suullinen esitys. Terveyspsykologian päivät virtuaalikonferenssi. 4.11.2021.
    • STYL ry:n kevätkoulutustapahtuma 18.-20.5.2022
    • Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaari 18.6.2021
    • Lukema2021 Tiede vs. korona -tapahtuma 4.5.2021
    • Ajankohtaiskatsaus kansanmaskien ohjeisiin ja vähimmäisvaatimuksiin -tapahtuma 13.12.2022 Esitys

Categories
Uncategorized

Loppuseminaarin 9.10.2023 materiaalit

Saatavilla olevat esitykset:

  • Kuinka varautua  suojautumaan ilmateitse leviävään epidemiaan (tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT; professori Nelli Hankonen, TAU)
  • Miksi kansalaiset suojautuvat (Matti Heino, tutkija, TAU /Kaisa Saurio, tutkija, TAU)
  • Maskit ja ilmanvaihto suojautumisessa (erikoistutkija Aku Karvinen, VTT)
  • Loppusanat (tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT)
  • Käyttäytymistieto käyttöön julkishallinnossa (professori Nelli Hankonen, TAU)
Kuinka varautua ilmateitse leviävään epidemiaanDownload
Miksi ihmiset suojautuvat?Download
Maskit ja ilmanvaihto suojautumisessaDownload
LoppusanatDownload
Käyttäytymistieto käyttöön julkishallinnossaDownload
Categories
Tapahtumat Uncategorized

Loppuseminaari

Tervetuloa Citizen Shield – Kansalaissuoja – hankkeen loppuseminaariin. Tilaisuudessa käydään läpi projektin tuloksia esityksien ja esittelypisteiden avulla.

Tilaisuus järjestetään maanantaina 9.10.2023 Espoossa Otaniemessä osoitteessa Innopoli 1, Tekniikantie 12, 02150 Espoo 2 klo 9.15–12.00. Tilaisuus myös nauhoitetaan ja sitä voi myös seurata suorana verkossa.

Ilmoittaudu oheisesta linkistä 2.10.2023 mennessä:

https://www.lyyti.in/Citizen_Shield__loppuseminaari

Ohjelma:

8.45-9.15 kahvitarjoilu

9.15 On-line tapahtuma alkaa

9.15-9.35 Miksi yhdistää käyttäytymistieteitä, tekniikkaa ja designia? (tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT; professori Nelli Hankonen, TAU)

9.35-10.05 Miksi kansalaiset suojautuvat (Matti Heino, tutkija, TAU /Kaisa Saurio, tutkija, TAU)

10.05-10.30 Maskit ja ilmanvaihto suojautumisessa (erikoistutkija Aku Karvinen, VTT)

Tauko on-line tapahtumassa 11.15 asti

10.30-11.15 Knowledge cafe – projektin tulosten esittelyä useammassa pisteessä

  • Uudentyyppisen suodattimen materiaalin kehitys ja ominaisuudet (Jukka Ketoja, johtava tutkija, VTT)
    • Kuinka yhdistää design materiaalin kehitykseen (Niina Hyry,muotoilija, VTT)
    • Dekontaminaatio huokoisissa materiaaleissa (tutkija Titta Kiiskinen, VTT; tutkija Jussi Virkajärvi, VTT)
    • Antimikrobista tehokkuutta ALD-käsitellyillä kuiduilla (Laura Keskiväli, tutkija, VTT)
    • Nuorten aikuisten kokemuksia ja käsityksiä kasvomaskien käytöstä (Kaisa Saurio, tutkija, TAU)
    • Makupaloja julkishallinnolle suunnatusta käyttäytymistietokoulutuksesta (Matti Heino, tutkija, TAU; Sarmite Puukko, tutkija, TAU)

11.15 On-line ohjelma jatkuu

11.15-11.35 Käyttäytymistieto käyttöön julkishallinnossa: Ihmislähtöisyys kompleksisessa yhteiskunnassa julkishallinnon koulutuksesta (Nelli Hankonen, professori, TAU))

11.35-12.00 “So what?” Toimenpidesuosituksemme kriisivalmiuden ja varautumisen parantamiseksi (Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT)

12.00 Tilaisuus loppuu

Categories
Blogi

Itse toteutetut koronasuojauskeinot edelleen tärkeitä

Suomen koronarajoituksia puretaan, mutta pandemia ei ole vielä loppunut. Terveydenhuollon kuormitusluvut ovat edelleen pandemia-ajan korkeimpia, ja kuten THL toteaakin, “Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi”. Esimerkiksi maskien käyttö ja ilmahygieniasta huolehtiminen, kotitestaus ja kotona pysyminen sairastuneena muuttuvat siis viranomaisten asettamien rajoitusten poiston myötä entistä tärkeämmiksi.

Töihin palaaminen ja lisääntyvät kontaktit vaativat edelleen huolellisuutta. Suurin osa suomalaisista kertookin jatkavansa suojaamiskäyttäytymistä, vaikka trendi on laskeva tammi-helmikuun vaihteen huippulukemien jälkeen (ks. kuva). Samaan aikaan Ukrainan tilanne on luonut uuden korona-aallon riskin. Pakolaisten määrä on noussut yli 830 000:een ja heidän nopeaa sijoittumistaan edistetään. Monet pakolaiset ovat ennen saapumistaan joutuneet oleskelemaan ahtaissa sisätiloissa, kuten väestönsuojissa, täysissä joukkoliikennevälineissä ja joukkomajoituksessa. Suomessa on tärkeää valmistautua tästä seuraavaan mahdolliseen hoidontarpeen kasvuun ja saapuvien ukrainalaisten suojaamiseen lisätartunnoilta.

Kuva: Suomalaisten raportoimia suojautumiskäyttäytymisiä

Näiden yhdistelmänä voi syntyä tilanne, jossa tartuntamäärät ja samalla terveydenhuollon rasitus kasvaa entisestään. Sairastuvuus voisi nousta myös turvallisuushenkilökunnan ja varusmiesten joukossa. Kansallisen huolto- ja puolustusvalmiuden takia on erittäin suositeltavaa jatkaa edelleen omatoimista suojautumista työpaikoilla ja vapaa-ajalla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin Citizen Shield -hankkeesta.