Suomen koronarajoituksia puretaan, mutta pandemia ei ole vielä loppunut. Terveydenhuollon kuormitusluvut ovat edelleen pandemia-ajan korkeimpia, ja kuten THL toteaakin, “Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi”. Esimerkiksi maskien käyttö ja ilmahygieniasta huolehtiminen, kotitestaus ja kotona pysyminen sairastuneena muuttuvat siis viranomaisten asettamien rajoitusten poiston myötä entistä tärkeämmiksi.
Töihin palaaminen ja lisääntyvät kontaktit vaativat edelleen huolellisuutta. Suurin osa suomalaisista kertookin jatkavansa suojaamiskäyttäytymistä, vaikka trendi on laskeva tammi-helmikuun vaihteen huippulukemien jälkeen (ks. kuva). Samaan aikaan Ukrainan tilanne on luonut uuden korona-aallon riskin. Pakolaisten määrä on noussut yli 830 000:een ja heidän nopeaa sijoittumistaan edistetään. Monet pakolaiset ovat ennen saapumistaan joutuneet oleskelemaan ahtaissa sisätiloissa, kuten väestönsuojissa, täysissä joukkoliikennevälineissä ja joukkomajoituksessa. Suomessa on tärkeää valmistautua tästä seuraavaan mahdolliseen hoidontarpeen kasvuun ja saapuvien ukrainalaisten suojaamiseen lisätartunnoilta.
Näiden yhdistelmänä voi syntyä tilanne, jossa tartuntamäärät ja samalla terveydenhuollon rasitus kasvaa entisestään. Sairastuvuus voisi nousta myös turvallisuushenkilökunnan ja varusmiesten joukossa. Kansallisen huolto- ja puolustusvalmiuden takia on erittäin suositeltavaa jatkaa edelleen omatoimista suojautumista työpaikoilla ja vapaa-ajalla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin Citizen Shield -hankkeesta.
CitizenShield 