Mikä sinulle tulee mieleen sanoista ”tulevaisuuden hengityssuojain”? Kuvitteletko mahdollisesti jotakin futuristista laitetta, mikä olisi mahdollista toteuttaa vasta kymmenien vuosien päästä? Entä mitä tulee mieleen sanasta ”maski”? Kenties jotain vastenmielistä ja kirurginsinistä? Jotain mikä liittyy hiljattain taisteltuun pandemiaan, jotakin korvia puristavaa, hengitystä ahdistavaa sekä silmälaseja sumentavaa?
Näiden mielikuvien takaa löytyy kuitenkin taustatutkimuksia, tutkija- sekä testausryhmiä, teknologioita ja valmistajia. Kun kyse on tuotteesta, joka suojaa terveyttä, emme välttämättä pysty tinkiä sen ulkonäöstä. Mutta mitä jos materiaalin kehitysvaiheessa prosessiin otetaan mukaan myös muotoilijat?
Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden tuotemuotoilun opiskelijoina osallistua työharjoittelun kautta tulevaisuuden hengityssuojaimen kehittämiseen sekä myös vaikuttamaan tuotteen ulkonäköön.
Tämä työharjoittelu on osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) biotuotemuotoilun opintoja, ja keväällä 2022 toteutunutta Ekodesign-kurssia, joka järjestettiin yhteistyössä VTT:n kanssa. Perehdyimme harjoittelun aikana kattavasti VTT:n innovaatioihin sekä Citizen Shield- hankkeeseen. Citizen Shield- hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietämystä suojautumisesta “pääosin pisaroin ja aerosolein leviävistä epidemioista” (https://citizenshield.fi/suomeksi/) niin tieteellisen tiedon kuin käyttäytymistieteellisen näkökulman avulla. Tietopaketti sisälsi havaintoja ja tutkimustietoja hengityssuojainten tehokkuudesta, “reikäjuustopuolustus” -mallista, huoltovarmuudesta ynnä muusta aiheeseen liittyvästä. Tutustuimme myös Tampereen yliopiston tekemän kyselyn tuloksiin hengityssuojaimien käytöstä nuorten aikuisten keskuudessa.
Meidän harjoittelijoiden tehtävämme oli ideoida muotoilututkimuksen menetelmin uudenlaisia hengityssuojainratkaisuja, käytettävyyttä kehittäen sekä sosiaalisen kokemuksen tärkeyttä painottaen. Työharjoittelussamme tuli hyödyntää jo olemassa olevaa tutkimustietoa projektin saavutuksista, samalla kun itse kehittäisimme ideoitamme ja saisimme niiden kautta uutta tietoa. Käyttäjäkokemusta pohdittaisiin ja kehitettäisiin skenaarioiden avulla.
Opiskelijoina ja ensikertalaisina asiantuntijoiden työympäristössä, ei ollut ihan helppoa hypätä tuntemattomaan mukaan, mutta saimme talon väeltä paljon apua koko prosessin ajan. Ideointi ja konseptointi muuttui sitä myötä kuin pidimme työpajoja ja esittelyitä ideoistamme hankkeen tutkijoille. Jatkuvasta vuorovaikutuksesta asiantuntijoiden kanssa oli hyötyä myös materiaalin kehityksessä, sillä saimme myös vaikuttaa suodattavan materiaalin ominaisuuksiin, ainakin ulkonäöllisiin.
Yksi tärkeimmistä kriteereistä tässä muotoiluprosessissa meille, ekologisen muotoilun opiskelijoille, oli suojaimen ympäristöystävällisyys. VTT:n tutkijoiden kehittämä kuitumateriaali oli jo valmiiksi luonnonmateriaaleista kehitetty ja biohajoava. Meidän tehtävänämme oli varmistaa, että lopputuote noudattaa samaa linjaa.
Pohdimme, millainen suojain olisi mahdollista kyseisestä materiaalista valmistaa, käyttömukavuutta unohtamatta. Käytimme muotoiluprosessissa monenlaisia menetelmiä, tutkimme jo olemassa olevia innovaatioita, järjestettiin työpajoja ja erilaisia aivoriihejä, luovuusharjoituksia ja luonnosteluja.
Muodonhaun ja mock up- kokeilujen jälkeen omat konseptimme alkoivat muodostua. Molemmissa ideoissa yhdistyivät ekologisuus, käyttäjäystävällisyys sekä korvalenkitön kiinnitysmekanismi. Lopputuloksena olivat Flow- ja MaskUp-konseptit.

Kaiken kaikkiaan oli aivan mahtavaa hypätä oman mukavuus- ja osaamisalueen ulkopuolelle suojainten maailmaan. Opimme aivan mielettömästi uutta, niin käyttäytymistieteestä kuin VTT:n teknologioistakin. Muotoilijoina saimme hyvät eväät muotoiluprosessin käyttämiseen käytännössä ja oman työskentelyn kehityksen seurantaan.
Tulevaisuuden hengityssuojain ei siis tarkoita jotakin kaukaista, vielä tutkimatonta teknologiaa tai materiaalia. Valtiot pyrkivät jatkuvasti kehittämään uusia materiaaleja tai parantamaan jo olemassa olevia ratkaisuja. Muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden materiaalin kehittämisessä ja se, kuinka aikaisessa vaiheessa heitä otetaan prosessiin mukaan voi olla tuotteen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva.


